Täällä Hongkongissa ollaan jo päästy vähän paikalliseen makuun.
Yliopistossa alkoi orientaatio viikko maanantaina, jos sitä oikeastaan voi edes sellaiseksi kutsua. Oikeastaan orientaatioviikko meille vaihtareille on tarkoittanut lähinnä taistelua paikallisen byrokratian kanssa sekä muutaman todella ihmeellisen luennon seuraamista.

Ensimmäinen kummajaisuus oli opiskelijakortin saaminen. Menimme J:n kanssa noutamaan welcome packagea, josta meille annettiin aika, jolloin voisimme noutaa korttimme toimistosta. Pällistelimme pari tuntia yliopistolla ja odotimme omaa aikaamme. Kävimme syömässä yliopiston a la carte ravintolassa (täällä on sekä a la carte että kanttiini ravintoloita campuksella). Ravintolasta oli aika hienot näkymät Kowloon Tongin asutusalueelle korkeine rakennuksineen.
Kun vihdoin menimme toimistolle, lätkäistiin neniemme eteen kaavakkeet. Kaavakkeessa oli yhteensä 28 kysymystä. Alkupään kysymykset olivat hyvin yleisluenteisia koskien terveyttä. Kaavakkeen kääntöpuolella sitten taas oli se kummajaisuus: useita johdattelevia kysymyksiä koskien itsemurhaa; "Do you feel worthless?" "Do you feel depressed?" "Do you sometimes wish you were dead"... Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1-5. Kysymys numero 28 olikin sitten muotoa haluatko tappaa itsesi. Ilmeisesti läpäisimme J:n kanssa testin, sillä saimme opiskelijakortit kaavakkeen tarkastajalta.

Tiistaina pääsin kuuntelemaan tervetuliasseremoniaa, jossa ylistettiin yliopistoa. Meidät istutettiin liikuntasaliin kasvot kohti isoa lavaa. Salin sivuilla oli paljon yliopiston henkilökuntaa, jotka ohjeistivat ja viittoivat opiskelijoille ohjeita. Seremonia alkoi kun kaksi opiskelijaa pitivät pienen puheen. Sitten meidät pyydettiin nousemaan; tässä vaiheessa sivuovi avautui ja yliopiston dekaani sekä muita professoreja astui sisään yllään kaavut ja "smurffilakit". Meidän piti seistä kunnes he istuutuivat lavalla oleville tuoleille. Tämän jälkeen kuulimme usean lyhyehkön puheen. Seremonian lopussa nousimme uudestaan seisomaan lausuaksemme käsi sydämellä yliopiston valan. Itseä nauratti niin vietävästi etten saanut sanaa suustani. Vala piti sisällään "olen rehellinen", "teen ahkerasti töitä" lausekkeita. Sitten kuulimme kansallislaulun (myös seisten), jonka jälkeen professorit poistuivat salista (seisoimme edelleen).

Eilen oli toinen luento, joka oli suunnattu vaihto-oppilaille. Luennon nimi oli "adjustment tips for non-local students". Ajattelimme J:n kanssa, että NYT me saisimme hyviä vinkkejä esimerkiksi yleisistä tavoista jne. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan luento olikin lähinnä alkoholivalistus sessio. Nainen edessä näytti muutaman piirretyn videoa, miten voi käydä jos on kännissä. Erinnäisiä mieleenpainuvia kommentteja oli mm: "If a girl is drunk and like dead, you might pregnant", "don't drunk" jne. Ilmeisesti täällä ei paikallisilla ole tapana käydä ulkona. Jossain tapauksissa jos on liian humalassa ja alkaa esimerkiksi riitelemään oman kaverinsa kanssa, saattaa joutua vankilaan. Loppusanoma oli "please don't drunk".

Tänään on vihdoin vapaapäivä ja menemme J:n kanssa tutustumaan saaren etelässä sijaitsevaan rantakylään. Alla pari kuvaa yliopistolta.